<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Energaatio</title>
  <updated>2019-09-01T01:05:58+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://energaatio.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://energaatio.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>Energaatio</name>
    <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Biokaasun kysyntä nousuun Lounais-Suomessa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><strong>Esitimme Gasumille meidän ideamme siitä miten biokaasun kysyntä saadaan nousuun.</strong></p>

<p><strong>Tässä meidän Gasumille esittämä esitys: </strong></p>

<p><a href="https://prezi.com/gjp0rt-8w-te/gasum/" rel="nofollow">https://prezi.com/gjp0rt-8w-te/gasum/</a></p>

<p><img src="http://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_content_image/normal/55378d1bb596dcbf7700000f/energaatio_4.jpg" alt="energaatio_4.jpg" /></p>]]></summary>
    <published>2015-04-22T14:55:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:15+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/04/biokaasun-kysynta-nousuun-lounais-suomessa-esitys"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/04/biokaasun-kysynta-nousuun-lounais-suomessa-esitys</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Haasteet kiertotalouden toteuttamisessa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p style="text-align:justify;">MITEN HYÖDYNTÄISIT OMAA OSAAMISTASI TOTEUTUKSEEN JA MITÄ OSAAMISALUEUTA HALUAISIT VAHVISTAA ?</p>

<p style="text-align:justify;">Kiertotalouden keskeisenä oli marraskuussa 2014 julkaistun Sitran selvityksen mukaan se että materiaalien kierrättämisestä ja tehokkaasta käyttämisestä päästäisiin resurssien hyödyntämisessä jo siihen pisteeseen että varsinaista jätettä ei enää synny kaiken ylijäämämateriaalin toimiessa raaka-aineena seuraavalle toimijalle.  Tämä sisältää tuotteiden suunnittelua niin että ne ovat paremmin uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä, uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamisen uusiutuvilla, tuotteiden korvaamisen palveluilla ja energian tuottamisen uusiutuvilla energianlähteillä. Ihmiset ja teollisuus siis jakaisivat esineitä ja palveluja niiden omistamisen sijaan.</p>

<p style="text-align:justify;"><span style="line-height:1.6em;">Kiertotalouden ongelmat liittyvät esim. lainsäädäntöön siltä osin millä tavalla se seisoo esteenä esim. ylijäämän uudelleenkäytön tiellä. Ennen lainsäädäntöä saattaa olla tarpeellista myös muuttaa ihmisten konservatiivisia käsityksiä siitä millainen uudelleenkäyttö on tarpeellista. Oikeaoppinen kierrätyskin tuntuu olevan tavallisille ihmisille varsin usein vaikeatajuista. Luullen että osaamisessani olisi hieman kauttaaltaan vahvistamista, mitä tällaisten ongelmien ratkaisemiseen tulee. Osaamiseni ja kiinnostukseni ovat toisaalta kemiassa, ja materiaalitekniikassa sekä myös jonkinlaisten koneiden rakentelu saattaisi olla mielenkiintoista. Ehkäpä haluaisin siis olla mukana luomassa uutta jonkinlaisia uusia materiaaleja tai laitteita, joiden valmistus olisi huomattavasti halvempaa ja jotka olisivat myös käytännöllisempiä ja pitkäikäisempiä kuin vastaavat laitteet markkinoilla tällä hetkellä.</span></p>

<p>LÄHDE<br />
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf</p>]]></summary>
    <published>2015-03-09T20:29:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:17+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/haasteet-kiertotalouden-toteuttamisessa-miten-hyodyntaisit-omaa-osaamistasi-toteutukseen-ja-mita-osaamisalueuta-haluaisit-vahvistaa"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/haasteet-kiertotalouden-toteuttamisessa-miten-hyodyntaisit-omaa-osaamistasi-toteutukseen-ja-mita-osaamisalueuta-haluaisit-vahvistaa</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kierrätysbiokaasun kysyntä/tuotanto]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Näkisin yhtenä keinona rakentaa biokaasumarkkinan "pantti" menetelmällä tai osuuskuntajärjestelmänä. Siinä yritys tai muu taho, joka tuottaa paljon biojätettä sitoutuu antamaan jätteensä taholle, joka valmistaa biokaasua. Taas biokaasun valmistaja tuottaa ensisijaisesti biojätteen antajalle kaasua sovittuun hintaan. Esim. Turun seudulla on mm. paljon elintarviketeollisuutta, josta syntyy paljon biojätettä ja jotka voisivat hyödyntää bioenergiaa. Myös maatilat voisivat hyödyntää samaa --&gt; biojäte valmistajalle ja kaasu heille. En osaa arvioida, että kuinka paljon keskisuurelta elintarvikealan yritykseltä syntyisi biojätteeksi luokiteltavaa jätettä, ja kuinka paljon jätteestä pystytään tuottamaan biokaasua, mutta uskon, että kysessä on kuitenkin ihan merkittävä määrä energiaa. Kun moni paikka sitoutuu samaan ajatukseen, niin biokaasuvalmistaja saa sitoutuneita asiakkaita, ja asiakkailta raaka-ainetta, niin kysyntä ja tuotanto tasapainottuu.</p>]]></summary>
    <published>2015-03-09T18:32:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:19+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/kierratysbiokaasun-kysynta-tuotanto"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/kierratysbiokaasun-kysynta-tuotanto</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Bioenergia-alan tulevaisuus globaalisti sekä Suomessa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p style="margin-bottom:0cm;"><span style="line-height:1.6em;">Bioenergia-ala on kasvava, tulevaisuudessa työpaikkoja merkittävästi lisäävä ala, jonka kehittämiseen pitäisi ohjata nykyistä enemmän resursseja. Maailman energiasta 80% on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla kun bioenergian osuus on ainoastaan n. 10%. Ala on kuitenkin jatkuvassa nousussa kun ihmisten ja yritysten valveutuneisuus ympäristöasioita kohtaan kasvaa. Fossiilisten polttoaineiden tuotannon väheneminen seuraavan 50 vuoden aikana mahdollistaisi bioenergia-alan ”vallankumouksen” jolloin se saattaisi kasvaa maailman johtavaksi energia-alaksi. Tämä olisi merkittävä etappi ilmastonmuutoksen, sekä monien muiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Bioenergian päästöt ovat lähinnä hiilidioksidipäästöjä joiden voidaan kuitenkin nähdä sitoutuvan kasvavaan biomassaan jolloin ympäristöhaitat olisivat globaalisti minimaalisia.</span></p>

<p style="margin-bottom:0cm;"> </p>

<p style="margin-bottom:0cm;">Suomessa bioenergian osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin neljännes ja uusiutuvista energiasta se kattaa n. 80%. Tällä hetkellä ala työllistää 20 000 ihmistä ja sen odotetaan tuovan lisää työpaikkoja lähivuosien aikana. Bioenergia Ry:n (www.bioenergia.fi) mukaan jos Puolet Suomalaista -skenaario saadaan toteutumaan, niin Suomeen syntyy jopa 15 000 uutta työpaikkaa ja Suomen kokonaisenergiasta 50% saataisiin tuotettua kotimaisesti uusiutuvista energianlähteistä vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtaisi yli 3 miljardin euron säästöihin, kun ulkomailta ostetun energian osuus vähenisi seitsemästä miljardista neljään miljardiin euroon. Haitalliset ympäristövaikutukset myös pienenisivät ja skenaarion toteutuminen tukisi kestävää kehitystä Suomessa.</p>

<p style="margin-bottom:0cm;"> </p>

<p style="margin-bottom:0cm;">LL</p>]]></summary>
    <published>2015-03-09T17:31:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:21+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/bioenergia-alan-tulevaisuus-globaalisti-seka-suomessa"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/bioenergia-alan-tulevaisuus-globaalisti-seka-suomessa</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Turun seudun mahdollisuudet uusiutuvassa energiassa - energiaomavaraisuus menestystekijäksi?]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Turun seudulla on mielestäni kaksi hyvää tapaa tulla energian kannalta omavaraiseksi, mittakaavan täytyisi toki olla suurempi kuin mihin nykyään "tyydytään".</p>

<p>  Turku sijaitsee Varsinais-Suomessa ja Varsinais-Suomella taas on paljon merialuetta (9 629,58 km²). Rantaviivan kokonaismäärää ei netin syövereistä löydy mutta veikkaan että sitä löytyy myös paljon. Vesialueille on monissa valtioissa rakennettu tuulivoimapuistoja ja nostettu sitä kautta uusiutuvan energian osuutta energiatuotannossa. Sijoittamalla muutamia kymmeniä tuulivoimapuistoja pitkin rannikkoa pystyttäisiin tuottamaan energiaa koko Varsinai-Suomen alueelle ja vähentää esimerkiksi voimalaitosten osuutta sähkötuotannossa ja sitä kautta vähentää siihen kuluvaa rahaa. Tuulivoima suunnitelmat kaatuvat usein kesämökin omistajien, saaristossa asuvien ja mahdollisen voimalan läheisyydessä asuvien ihmisten valituksiin. Tontin arvo, melu ja maiseman pilaaminen ovat asioita joista en itsekään pitäisi ja ymmärrän valitukset hyvin. Merialuetta kuitenkin riittää ja Saaristomeren merialueen keskisyvyys on vain 23 metriä joten rakentamisen hieman syvemmälle ei pitäisi olla mikään ongelma. Tuulivoimalat eivät merellä haittaa ketään, paitsi ehkä laivoja mutta tuskin kukaan rakentaisi voimalaa keskelle Viking Linen kulkuväylää. Hollanti on alan edelläkävijämaita joten sieltä osattaisiin varmasti antaa ohjeita miten saada oma voimala toimimaan hyvin.</p>

<p> Toinen hyvä mahdollisuus olisi biojäteasema joka tuottaisi biokaasua poltettavaksi. Turun seudulla on paljon isoja leipomoita, elintarviketehtaita, puutarhoja ja maatiloja. Keräämällä näiltä tiloilta biojätteet sekä tietenkin kotitalouksilta, jota ei vielä tehdä, pystyttäisiin tuottamaan ainakin jonkinlainen osa tarvittavasta energiasta. Biokaasua pystytään käyttämään niin polttoaineena kuin sähköntuotannossa joten sen etu ns. kaksikäyttöisenä polttoaineena vähentäisi myös ilmakehään pääseviä saasteita joita raskaat ajoneuvot tuottavat käytössä. Näkisin biokaasun mahdollisuuden suurempana kuin tuulivoimalan tai aurinkoenergian, aina ei tuule tai paista aurinko mutta biojätettä syntyy niin monesta eri pisteestä että sen loppumista on vaikea nähdä todennäköisenä.</p>]]></summary>
    <published>2015-03-08T19:42:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:23+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/3-turun-seudun-mahdollisuudet-uusiutuvassa-energiassa-energiaomavaraisuus-menestystekijaksi"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/3-turun-seudun-mahdollisuudet-uusiutuvassa-energiassa-energiaomavaraisuus-menestystekijaksi</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Yritysesittely Algenol]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p style="text-align:justify;">Algenol on vuonna 2006 perustettu Yhdysvaltalainen bioteknologia-alan yritys, joka työllistää tällä hetkellä 127 henkilöä. Yrityksen tarina alkoi jo vuonna 1984 Algenolin perustaja Paul Woodsin keksittyä Direct to Ethanol<sup>®</sup> -prosessin. Prosessi mahdollistaa etanolin, bensiinin, lentobensiinin ja dieselin valmistuksen levästä. Algenolin biobensiinin hiilijalanjälki on 60 % pienempi kuin tavallisella bensiinillä, ja se on myös 20 senttiä halvempaa litraa kohti. Nykyisillä tuotantomäärillä polttoaineiden tuotanto maksaa noin 30 senttiä litralta.</p>

<p align="justify"><img alt="algenol-622x127.jpg" src="http://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_content_image/normal/54f7216db596dc3967000005/algenol-622x127.jpg" /></p>

<p align="justify">Direct to Ethanol<sup>®</sup> -prosessi käyttää hyväkseen auringonvaloa, hiilidioksidia, viljelyyn kelpaamattomia maita ja levää etanolin tuotannossa. Prosessi pystyy muuttamaan 85% käyttämästään hiilidioksidista neljäksi biopolttoaineiksi. Tämän lisäksi käytetty levä voidaan jatkojalostaa muiksi biopolttoaineiksi. Levänä prosessissa käytetään syanobakteeria(sinilevä), joka muttaa hiilidioksidin ja meriveden pyruvaateiksi(sokeri).</p>

<p align="justify"><img alt="IMG_21.jpg" src="http://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_content_image/normal/54f7216fb596dc4467000004/IMG_21.jpg" /></p>

<p align="justify">Lopuksi vielä hieman Algenolin levätuotantoa numeroina. Yksi hehtaari märkää levää kykyenee tuottamaan noin 75 000 l/ha biopolttoaineita. Etanolin osuus tuotannosta on suurin piirtein 65 000l/ha ja jäljellejääneet 10 000l/ha ovat dieseliä, bensiiniä ja lentobensiiniä. Vertailun vuoksi esimerkiksi maissista kyetään tuotamaan etanolia noin 4000 l/ha.</p>

<p align="justify"><span style="line-height:1.6em;">Lähteet:</span></p>

<p align="justify"><u><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Algenol" rel="nofollow">http://en.wikipedia.org/wiki/Algenol</a></u></p>

<p align="justify"><u><a href="http://www.algenol.com/" rel="nofollow">http://www.algenol.com</a></u></p>

<p align="justify">AM </p>]]></summary>
    <published>2015-03-04T17:16:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:25+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/yritysesittely-algenol"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/yritysesittely-algenol</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Algenol]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><a href="http://youtu.be/JEg2HmxedDw?list=PL7Moaj2PKS929I8rNRX5cWrsjeM3yh6hJ" rel="nofollow">http://youtu.be/JEg2HmxedDw?list=PL7Moaj2PKS929I8rNRX5cWrsjeM3yh6hJ</a></p>]]></summary>
    <published>2015-03-02T21:01:21+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:27+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/algenol"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/03/algenol</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tehtävä 3: Algenol]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><img alt="our_path_forward.jpg" src="http://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_content_image/normal/54ef5111b596dc0d77000003/our_path_forward.jpg" /></p>

<p>Päädyimme perehtymään tarkemmin Algenol nimeseen yritykseen. Lisätietoa yrityksestä tulossa blogiimme lähiaikoina.</p>]]></summary>
    <published>2015-02-26T18:59:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:29+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/02/tehtava-3-algenol"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/02/tehtava-3-algenol</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tehtävä 3. Biopolttoaineisiin liittyviä yrityksiä.]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Tehtävänä oli etsiä kymmenen yritystä, joilla on osaamista jaliiketoimintaa biopoltoaine prosesseissa. <span style="line-height:1.6em;">Ohessa meidän löytämät yritykset. </span></p>

<p><strong>1. ST1:</strong> Yritys valmistaa ruokaketjun ulkopuolisista jätteistä ja tähteistä bioetanolia. Tulevaisuudessa yrityksellä on tarkoitus, hyväksikäyttää metsäteollisuuden prosessitähteenä syntyvää sahanpurua bioetanolin raaka-aineena.</p>

<p><a href="http://www.st1.fi" rel="nofollow">http://www.st1.fi</a></p>

<p><strong>2. UPM-kymmene:</strong> Yrityksellä on yksi vuonna 2014 valmistunut biojalostamo Lappeenrannassa.Tuotannossa ei käytetä ruuaksi soveltuvia kasveja.</p>

<p><a href="http://www.upm.com/FI/MEDIA/Pressikansiot/Liiketoiminta/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx" rel="nofollow">http://www.upm.com/FI/MEDIA/Pressikansiot/Liiketoiminta/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx</a></p>

<p><strong>3. Andritz Carbona:</strong> Biopolttoaineen valmistamiseen tarvittavaa kaasuteknologia valmistava yritys.</p>

<p><a href="http://www.andritz.com/products-and-services/pf-detail.htm?productid=13378" rel="nofollow">http://www.andritz.com/products-and-services/pf-detail.htm?productid=13378</a></p>

<p><strong>4. Bio-vakka:</strong> Yritys valmistaa biometaania tieliikennekäyttöön. Tuotannossa ei käytetä<span style="line-height:1.6em;">n ravinnontuotantoon soveltuvia maa-alueita.</span></p>

<p><a href="http://www.biovakka.fi" rel="nofollow">http://www.biovakka.fi</a></p>

<p><strong>5. Metsä Group:</strong> Rakenteilla uudenlainen biotuotetehdas, joka tuottaa sellun ohella mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta.</p>

<p> <a href="http://biotuotetehdas.fi/mika-hanke" rel="nofollow">http://biotuotetehdas.fi/mika-hanke</a></p>

<p><strong>6. Pacific Biodiesel:</strong> Yhdysvaltojen vanhin biodieseliä valmistava yritys.</p>

<p><a href="http://www.biodiesel.com" rel="nofollow">http://www.biodiesel.com</a></p>

<p><strong>7. Algenol:</strong> Yritys valmistaa biodieseliä suoraan levistä ilman, että organismit kuolevat.</p>

<p><a href="http://www.algenol.com" rel="nofollow">http://www.algenol.com</a></p>

<p><strong>8. Metener Oy:</strong> Suomalainen biokaasu tuotantolaitoksia valmistava yritys.</p>

<p><a href="http://www.metener.fi/27" rel="nofollow">http://www.metener.fi/27</a></p>

<p><strong>9. Methator:</strong> Yritys valmistaa kierrätysjärjestelmiä, joiden avulla lannasta voidaan tuottaa biokaasua ja biolannoitetta.</p>

<p><a href="http://www.methator.com" rel="nofollow">http://www.methator.com</a></p>

<p><strong>10. Diversified Energy Corporation:</strong> Biopolttoainetta valmistava yritys.</p>

<p><a href="http://www.diversified-energy.com" rel="nofollow">http://www.diversified-energy.com</a></p>

<p>AM</p>]]></summary>
    <published>2015-02-24T15:14:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:31+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/02/yritykset"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/02/yritykset</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Suomen karjatalouden lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p style="text-align:center;"><img src="http://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_content_image/normal/54ec878eb596dcb770000007/lehm%C3%A4.jpg" alt="lehm%C3%A4.jpg" /></p>

<p style="text-align:justify;">Mikäli Suomen biokaasutuotantoa haluttaisiin nostaa, löytyy kyseiseen ongelmaan varteenotettava ratkaisu maito- ja lihakarjatalouden lannan hyödyntämisestä. Karjatalous on Suomen ja maailman merkittävin metaanin tuottaja. Metaani toimii myös oivan energianlähteen lisäksi hiilidioksidia moninkertaisesti voimakkaampana kasvihuonekaasuna ja näin ollen voidaan karjatalouden lannan sekä mahdollisten suolistokaasujen hyödyntämisestä olevan kaksinkertainen etu.  Karjatalouden enteerisen fermentaation eli toisin sanoen niiden ruuansulatuksen tuottaman metaanin määrä on arvioitu kattavan jopa 30% kaikesta ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä ja on näin ollen suurin yksittäinen metaanipäästölähde. Tähän päälle vielä lannan aiheuttamat päästöt ( 4% ).  Karjasuojien ja tuotantolaitosten lämmittäminen ja sähkö pystyttäisiin varmasti ainakin osin korvaamaan tilan omien tuotantoeläinten lannalla. Ehkäpä energiaa riittäisi vielä myyntiin valtionverkkoonkin.  Tuotantoeläinten ruuansulatuksen tuottamille metaanipäästöille ei taas toistaiseksi pitäisi olla valmiita ratkaisuja. Tuotantolaitoksien sisällä tuotantoeläimistä voisi kuitenkin teoriassa hyödyntää myös ruuansulatuksen tuottaman metaanikaasun. Ongelmana lienee kuitenkin, että suurimmissa maailman karjantuotantoyksiköissä eläimet tallustelevat ulkotiloissa, joka tekee kaasujen talteenotosta erittäin hankalaa. </p>

<p style="text-align:justify;">Kuva: MTT elo 2011</p>

<p style="text-align:justify;">HS</p>]]></summary>
    <published>2015-02-15T21:41:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-01T01:05:33+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/02/suomen-karjatalouden-lannan-hyodyntaminen-biokaasun-tuotannossa"/>
    <id>https://energaatio.vuodatus.net/lue/2015/02/suomen-karjatalouden-lannan-hyodyntaminen-biokaasun-tuotannossa</id>
    <author>
      <name>Energaatio</name>
      <uri>https://energaatio.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
